Tiedote: Kioton sopimus on elintärkeä ensiaskel Anna-Riikka Ihantola (anna.ihantola(ät)maanystavat.fi) 15.02.2006 Lehdistötiedote Maan ystävät 15.2.2006 klo 6.30 Kioton sopimus on elintärkeä ensiaskel Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää rohkeampia ja pitkäjänteisempiä toimia Ilmastopäästöjä rajoittava Kioton sopimus tuli voimaan vuosi sitten [1]. Sopimus asettaa ensimmäistä kertaa sitovat rajoitukset teollisuusmaiden päästöille. Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta Kioton sopimus on elintärkeä, mutta vasta ensimmäinen askel. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen siedettävälle tasolle edellyttää paljon rohkeampia leikkauksia tulevaisuudessa. Suomen hallituksen linjauksien mukaan Suomen päästöjä ei saada edes laskuun vuoteen 2020 mennessä. Suomen tuleekin nyt laatia ilmastostrategia, joka on uskottava ilmastonmuutoksen haasteen edessä. "Ilmastonmuutoksen kasvavasta uhasta ja pahenevista seurauksista kertova uutisvirta kasvaa koko ajan. Vastaavasti Montrealin ilmastokokouksesta joulukuussa saadut viestit Kioton sopimuksen jatkosuunnitelmista herättävät toivoa. On uskomatonta, että Suomessa ei ole edes suunniteltu pitkäjänteisiä toimia, joilla päästöt saataisiin ilmastonmuutoksen kannalta siedettävälle tolalle", ihmettelee Anna-Riikka Ihantola Maan ystävistä. Suomen päästöt ylittivät Kioton tavoitteen noin 14 prosentilla vuonna 2004. Kioton sopimus on toteutettava tavalla, joka tukee päästöjen vähentämistä myös pitkällä tähtäimellä. Päästöjä tulee leikata ensisijaisesti panostamalla uusiutuvaan energiaan sekä tehostamalla energian käyttöä. Kioton sopimus kanavoi rahaa päästöjen vähentämiseen eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Suomessa päästökaupan on arvioitu luovan pelkästään Itä-Suomen alueella 2000 työpaikkaa [2]. Sopimus synnyttää myös mittavia vientimahdollisuuksia. Ilman kotimaisia toimia myöskään muun maailman, erityisesti kehitysmaiden, houkutteleminen mukaan uusiin sopimuksiin ei onnistu. Sitovat päästörajoitukset ovat ainoa tapa varmistaa, että päästöjä vähennetään ilmastonmuutoksen torjumisen vaatimalla tavalla [3]. Suomi edustaa EU:ta loppuvuonna 2006 käytävissä ilmastoneuvotteluissa, joissa sovitaan Kioton sopimuksen jatkotoimista. Neuvotteluissa Suomen tulee pitää kiinni ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä siedettävälle tasolle. Yli kahden asteen lämpenemisen seurauksien on arvioitu olevan katastrofaalisia [4]. Tavoite edellyttää teollisuusmaissa 30 prosentin päästöleikkauksia vuoteen 2020 ja 80 prosentin leikkauksia vuoteen 2050 mennessä [5]. Lisätietoja Anna-Riikka Ihantola, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava p. 050 352 1991 anna.ihantola(ät)maanystavat.fi Heikki Korpela, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava p. 040 848 6022, heikki.korpela(ät)maanystavat.fi Viitteet: [1] Kioton pöytäkirja hyväksyttiin Kiotossa vuonna 1997. Se tuli voimaan 16. helmikuuta 2005. Pöytäkirja asettaa sitovat päästöjen enimmäismäärät 39 teollisuusmaalle, jotka ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään n. 5 % vuoden 1990 tasosta vuosiin 2008-2012 mennessä. EU ja sen jäsenmaat hyväksyivät vuonna 1997 EU:n päästövähennystavoitteiksi -8 % vuoden 1990 tasosta. Suomen tavoite on EU:n sisäisessä jaossa vuoden 1990 taso. Kioton pöytäkirja teksti löytyy osoitteesta http://www.unfccc.int [2] Itä-Suomen energiatoimisto http://www.ofw.fi/rea.eastfin/ [3] Esimerkiksi kuuden Aasian-Tyynenmeren maan tekevä vapaaehtoiseen teknologian kehittämiseen ja siirtämiseen perustuva sopimus ei tutkimuslaitos ABAREn mukaan riitä kuin hillitsemään päästöjen kasvun kaksinkertaistumiseksi. http://www.panda.org/news_facts/newsroom/index.cfm?uNewsID=56020 [4] Ilmaston lämpeneminen uhkaa nostaa merenpintaa hukuttaen saarivaltioita ja alavia rannikkoseutuja, hävittää lajeja ja luontotyyppejä, heikentää satoja ja pahentaa vesipulaa, laajentaa trooppisten tautien levinneisyyttä ja lisätä tai voimistaa äärimmäisiä sääilmiöitä kuten tulvia, kuivuuskausia ja pyörremyrskyjä. Jo 1,5 ºC:n nousu vuoteen 2080 mennessä voi altistaa nälälle 50 miljoonaa, malarialle 200 miljoonaa ja vesipulalle 2 miljardia ihmistä. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat maailman köyhimmät, jotka joutuvat muutenkin taistelemaan päivittäisen toimeentulonsa puolesta. Lisätietoja ilmastonmuutoksesta http://www.ilmasto.org [5] Viimeisimmät tieteelliset raportit arvioivat, että yli kahden asteen lämpenemisen estämiseksi todennäköisesti ilmakehään hiilidioksidipitoisuus ei saa ylittää yli 500 miljoonasosaa ja sen on pitkällä aikavälillä oltava alle 400 miljoonasosaa. Tämä vaatii maailmanlaajuisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 50 % vuoteen 2050 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Teollisuusmaissa päästövähennystarve on suurempi, koska päästöt henkeä kohden ovat suuremmat. Katso: Malte Meinshausen, Swiss Federal Institute of Technology in Zurich: "On the Risk to Overshoot 2 °C"; http://www.up.umnw.ethz.ch/~mmalte/simcap/data.html Taustamateriaalia englanniksi: - Euroopan Maan ystävien lyhyt tietopaketti Kioton sopimuksen ensimmäisestä vuodesta ja EU:lta vaadittavista toimista http://www.foeeurope.org/climate/download/background_1yKyoto.pdf - Pidempi raportti "How the European Union responds to the threat of global climate change"; November 2005 http://www.foeeurope.org/climate/download/EUclimatepolicy_FoEE.pdf.