paperinkulutuksen vähentäminen - puusta pysyvää

rakenna puusta

Rakentamisen muuttaminen ekologisesti kestävälle pohjalle on tavattoman suuri haaste, jonka voittamisessa puulla on suuri merkitys. Puusta tehdyt rakenteet ovat energiataloudellisesti jopa 2-5 kertaa edullisempia ja samalla ympäristöystävällisempiä kuin vastaavat teräs-, betoni- ja alumiinirakenteet (Mäntylä et al. 1992).

Meillä on vielä paljon oppimista ekologisesti kestävästä perinteisestä suomalaisesta rakentamiskulttuurista. Perinteinen hirsitalo on ihmisille terveellinen ja lämmönpidätyskyvyltään hyvä. Yhtenä hyvänä esimerkkinä perinteen soveltamisesta nykyaikaan voidaan pitää Joensuun asuntomessuille rakennettua puista ekotaloa, joka on maalattu perinteisellä puna- ja keltamultamaalilla ja eristetty kierrätyspaperista tehdyllä selluvillalla.

Tavoitteena tuleekin pitää puurakentamisen lisäämistä, mutta turhan puunkulutuksen vähentämistä.

Rakentamisen huippuvuonna 1990 syntyi talonrakennustoiminnasta 518 000 tonnia puujätettä. Siitä 133 000 tonnia syntyi uudisrakentamisen, 250 000 tonnia korjausrakentamisen ja 133 000 tonnia rakennusten purkamisen yhteydessä.. Korjausrakentamisen puujätteistä suurin osa eli 220 000 tonnia oli purkujätettä. Puujätteestä suurin osa jäi hyödyntämättä (Isaksson 1993). On syytä huolehtia siitä, etteivät jätemäärät uudestaan kasva näin suuriksi rakennustoiminnan elpyessä.

Suurinta materiaalin tuhlausta on olemassolevan puurakennuskannan pystyynlahottaminen tai purkaminen ja kaatopaikalle kuljettaminen. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuodesta 1988 vuoteen 1992 purettiin tai ilmoitettiin tuhoutuneiksi 21 139 puurakennusta. Näistä 13 512 oli asuinrakennuksia.

Selvityksen ulkopuolelle jätettiin hylätyt rakennukset, joita oli samalla ajanjaksolla 6933, "koska niitä voidaan joissakin tapauksissa vielä kunnostaa käyttöä varten" (Isaksson 1993). Näistäkin lienee suurin osa puurakennuksia.

Kiireellisintä olisi vanhojen puurakennusten peruskorjaaminen, ettei vanha puurakentamisperinne lahoa olemattomiin. Suomen puurakentamisperinteen tasosta kertovat UNESCON maailman kulttuuriperintö listalle mukaan päässeet Petäjäveden puukirkko ja Rauman puukaupunki.

Maassamme on runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden säilyminen edellyttää pikaista korjausta. Varsinkin maaseudulla on vielä toistaiseksi runsaasti vanhoja arvokkaita rakennuksia jäljellä. Kaupungeissa ne on purettu ostoskeskusten ja pankkitalojen tieltä, maaseudulla ne on jätetty rauhassa lahoamaan pystyyn.

Valtiovallan tulisi omilla toimillaan edistää peruskorjaamisen kannattavuutta muun muassa edullisella peruskorjausten tuki- ja lainoitusjärjestelmällä sekä huolehtimalla peruskorjausmäärärahojen jatkuvuudesta ja riittävyydestä. Energiaverotuksen tiukentaminen kannustaisi perusparannustöihin.

Vanha, talteenotettu puu voi moniin tarkoituksiin olla ominaisuuksiltaan uutta puuta parempaa. Se on yleensä jo rakentamiseen ottamisen hetkellä ollut vanhaa, tiukkasyistä ja hyvin kuivattua. Lisäksi se on ollut ensimmäisessä rakenteessa vuosikymmeniä ja on siksi hyvin vakaata, eikä uudelle puulle ominaista elämistä esiinny juuri lainkaan.

Joissain tapauksissa uusi puu ei pysty mitenkään kilpailemaan vanhan puun laadun ja ulkonäön kanssa. Vanhat kirveellä veistetyt parrut esim. antavat tyystin toisenlaisen vaikutelman kuin höyläämöstä juuri saapunut puu.

lisää aiheesta:

• Earth Architecture
• vihreää rakentamista Brittein saarilta
• Luonnollista lahontorjuntaa ympäristöhallinnon sivuilta
• Ekoistin maalausvinkkejä
• Kirjastolehden lainavinkkejä ekorakentamista