Sulavatko napajäät? Viekö Kioto työpaikat? Kasvaako Naantaliin sademetsää?

Ilmasto ja minä -seminaarisarja 6.4.–14.5.04

Maan ystävien ilmastokampanjan Ilmasto ja minä -keskustelusarja marssitti kevään 2004 aikana edustavan joukon Suomen eturivin tutkijoita, poliitikkoja, taiteilijoita ja kansalaisvaikuttajia kuuteen tilaisuuteen eri puolilla Suomea. Tilaisuuksissa tarkasteltiin toisaalta ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisten arkeen, toisaalta sitä, miten arkiset valintamme vaikuttavat ilmastoon. Alustuksia kuultiin mm. Satu Hassilta, Pirkko Lindbergiltä, Sirpa Pietikäiseltä, Pekka Haavistolta, Pentti Malaskalta ja Matti Viialaiselta.

Kiertueen aikana vahvistui käsitys siitä, että ilmastonmuutos kiinnostaa suurta joukkoa ihmisiä. Tilaisuudet keräsivät keskimäärin viisikymmentä kuulijaa, mikä on keskustelutilaisuudelle mainio saavutus.

Tilaisuuksissa tuli harvinaisen selväksi, ettei ilmastonmuutos ole vain risuparta-aktivistien tai akateemikkojen huolenaihe, vaan sen seuraukset tulevat koskettamaan jokaista suomalaista. Tutkijoiden puheenvuorot eivät pursunneet niinkään yhtälöitä ja kaavioita kuin huolta ihmisten hyvinvoinnista ja politiikan suunnasta. Tietoa on, mutta tahtoa puuttuu.

Yritysmaailma oli edustettuna useassa tilaisuudessa. Talouden vaatimukset ja kilpailukyvyn tärkeys tulivat tutuiksi. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö yritysmaailmankin sisältä löytyisi halua ilmastonmuutoksen torjuntaan – keinot vain ovat vähissä, elleivät yritystoimintaa ohjaavat politiikka ja ihmisten käyttäytyminen muutu.

Vahva viesti oli myös se, että uhkakuvien torjuminen edellyttää päättäväistä toimintaa kaikilla tasoilla kaduilta ja kaupoista kabinetteihin.

Jyväskylän tilaisuudessa kuultiin kahta ympäristöpolitiikan veteraania ja asiantuntijaa. Ex-ympäristöministeri Satu Hassi kertoi kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista ja teknisestä kehityksestä. Emeritusprofessori Pentti Malaska puhui kestävästä kehityksestä ja Suomen energiaratkaisuista. Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitokselta valotti ilmastonmuutoksen seurauksia Suomessa ja maailmalla. Lauri Myllyvirta puhui ihmisten vaikutusmahdollisuuksista ja globaalista oikeudenmukaisuudesta ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Oulun Ilmasto ja minä sujui kohtuullisessa yhteisymmärryksessä näennäisesti vastakkaisia näkökulmia edustaneista puhujista huolimatta. Johtaja Jouko Isoviita Oulun Energiasta kertoi päästökaupasta ja EU:n ilmastopolitiikasta energiayhtiön näkökulmasta. Ex-ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen korosti kansalaistoiminnan tärkeyttä ja ravisteli väitteitä päästövähennysten ja uuden teknologian kielteisistä vaikutuksista talouteen.

Tampereella ammattikorkeakoulun koordinoiman Snowchange-tutkimushankkeen projektipäällikkö Tero Mustonen kertoi, että ilmastonmuutoksen uhrit ovat tyypillisesti niitä, joita ilmiöstä voi kaikkein vähiten syyttää: luonnonkansoja ja köyhiä ihmisiä, joilla on huonoimmat edellytykset sopeutua muutoksiin ja uhkiin. YK:n ympäristöohjelmassa UNEPissa työskentelevä, ympäristöministerinäkin toiminut Pekka Haavisto arvioi kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja ja kotimaista ilmastopoliittista keskustelua. Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Oras Tynkkynen kertoi, miten luomu- ja lähiruoan kaltaiset arkiset valinnat voivat olla merkittävä tekijä ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Helsingissä kuultiin Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen alustus ilmastonmuutokseen liittyvistä uhkista ja tieteellisestä tiedosta. SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen korosti globaalin ilmastopolitiikan tarvetta, mutta suhtautui epäilevästi esim. EU:n toimiin. Satu Hassi korosti energiansäästöä edullisimpana tapana alentaa päästöjä ja painotti päästöjä vähentävälle suomalaiselle tekniikalle ilmastopolitiikan ansiosta syntyviä markkinoita.

Kuopion tilaisuudessa oli vahva paikallinen painotus. Kuopion kaupungin kaavoituspäällikkö Leo Kosonen kertoi, miten kaupunkialueiden suunnittelulla voidaan vähentää yksityisautoilua merkittävästi ja tukea puhtaita liikkumismuotoja. Kunnallisesta jätehuollosta ja jätteiden vähentämisestä puhui Virve Hartikainen Jätekukko Oy:stä. Professori Pertti Martikainen Kuopion yliopistosta kävi läpi hiilen kiertoa ja ilmastonmuutoksen syitä. Lopuksi Maan ystävien ilmastokampanjan Johannes Urpelainen kertoi siitä, miten yksittäiset ihmiset voivat olla mukana torjumassa ilmastonmuutosta.

Kirjailija Pirkko Lindberg sanoi Turussa, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kansalaistoimijoilta rohkeutta laittaa itsensä likoon. Lindberg kertoi Tyynenmeren saarivaltioista, joissa ilmastonmuutoksen jälki tulee olemaan kaikkein totaalisinta. Ilmastokampanjavastaava Oras Tynkkynen ja teollisuuden ympäristöasiantuntija Mari Saario korostivat kansalaisten ja kuluttajien roolia myös teollisuuden päästöjen vähentämisessä.

Ilmasto ja minä ei kuitenkaan ollut pelkästään asiantuntevia alustuksia, vaan myös havainnollistavia esityksiä. Pirkko Lindberg esitti Turussa ja Helsingissä diakuvia matkaltaan Tuvalun saarelta. Saaren ja sen asukkaiden koko olemassaolo on uhattuna ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun takia. Tampereella, Helsingissä ja Kuopiossa esitettiin Pasi Toiviaisen kehuttu ja vaikuttava dokumentti Venus-teoria.

Tätä tekstiä on ollut komea kirjoittaa. Tilaisuuksiin saatu puhujajoukko on jo itsessään selvä viesti siitä, että ilmastonmuutoksen uhka koskettaa yhteiskuntaa vahvasti kaikilla tasoilla. Ilmastokampanjalle yhteystietonsa jätti suuri joukko ilmastonsuojelusta kiinnostuneita.

Uskon, että tilaisuuksien osallistujille kyettiin tarjoamaan tietoa ilmastonmuutoksesta tavalla, joka herättää asian vakavuuteen, mutta toisaalta luo uskoa nykyisen kehityksen vaihtoehtoihin ja innostaa toimimaan ilmaston ja ympäristön puolesta myös omassa elämässä. Tästä on hyvä jatkaa.

Lauri Myllyvirta
ilmastokampanjavastaava
Maan ystävät