![]() |
Kolumbia, u'wat ja öljy |
Sisältö
|
Öljy on yksi Kolumbian tärkeimmistä vientituotteista. Maa on Etelä-Amerikan neljänneksi suurin ja nopeimmin kasvava öljyntuottaja. Öljy on myös muuttunut välineeksi Kolumbian hallituksen ja sitä vastaan taistelevien vasemmistolaisten sissiryhmien, kuten FARC:n ja ELN:n, taistelussa. Pyrkiessään tuhoamaan maan talouden sissit ovat toistuvasti särkeneet iskuissaan öljyputkia. Vastavetona hallitus on lisännyt joukkojensa määriä öljyntuotantoalueilla. Tuhoisimmin tilanne vaikuttaa alueella asuviin alkuperäiskansoihin, joita sekä Kolumbian pahamaineiset asevoimat että sissit ajavat ahtaalle ja jotka kärsivät eniten öljyntuotannon ja öljyputki-iskujen aiheuttamista ympäristötuhoista. Esimerkiksi u'wien alueen pohjoispuolella kulkevaan Cano Limonin putkeen ovat sissit iskeneet jo yli 500 kertaa, jonka seurauksena yli 236 000 tonnia raakaöljyä on valunut ympäristöön. Öljyntuotannon mukana tullut väkivalta nousi helmikuussa 1999 kansainvälisiin otsikoihin, kun FARC:in sissit sieppasivat ja murhasivat kolme amerikkalaista aktivistia, Terence Freitasin, Laheenae Gayn ja Ingrid Washinawatokin. He olivat auttamassa u'wia Occidental-öljy-yhtiötä vastaan käytävässä kampanjassa. U'watNoin 5 000:n hengen u'wa-kansa asuu Koillis-Kolumbiassa Sierra Nevada de Cocuyn vuoristossa, joka sijaitsee Andien juurella Amatsonasin altaan reunalla. Toisin kuin useat muut Etelä- ja Keski-Amerikan alkuperäiskansat u'wat ovat onnistuneet säilyttämään perinteisen kielensä ja kulttuurinsa. Suurin osa heistä puhuu pelkästään äidinkieltään u'wajkaa. 1940-luvulla aloitetun ja 1970-luvulle saakka jatkuneen politiikan seurauksena Kolumbian hallitus antoi yli 85 prosenttia u'wien perinteisesti asuttamasta alueesta uudisasukkaille. Nykyinen u´wien virallinen asuinalue käsittää enää noin 220 000 hehtaaria. Vaikka alue on yli kaksi kertaa suurempi kuin ennen vuotta 1999 se on edelleen liian pieni perinteisen elämäntavan kannalta. Nykyisin suurin uhka u'wien ekologiselle elämäntavalle on kansainvälisen öljyteollisuuden, erityisesti yhdysvaltalaisen Occidental Petroleumin eli "Oxyn" levittäytyminen heidän alueellensa. Oxyn lisäksi myös Shell on ollut kiinnostunut alueen öljyvaroista, mutta vetäytyi projektista kansainvälisen arvostelun vuoksi. Vaikka Kolumbian laki takaa alkuperäiskansoille oikeuden päättää oman alueensa raaka-aineiden käytöstä, on käytäntö usein toista. U'wat ovat toimineet pitkään väkivallattomasti öljynporausten estämiseksi. He ovat uhanneet joukkoitsemurhalla, mikäli öljy-yhtiö tulee heidän mailleen. Legendan mukaan noin 450 vuotta sitten espanjalaisten valloittaessa heidän alueensa yli kolmetuhatta u'waa surmasi ensin lapsensa ja sitten itsensä syöksymällä rotkoon. Haittoihin verrattuna alueen öljystä saatavat hyödyt ovat vähäiset. Oxyn varaamalta alueelta, Samore blockista löytyy vähemmän öljyä kuin mitä Yhdysvallat kuluttaa kolmessa kuukaudessa. NykytilanneU'wa-kansan edustajat veivät taistelunsa keväällä 1999 Oxyn kotikaupunkiin Los Angelesiin Yhdysvaltoihin, missä u'wien edustajat ja pohjoisamerikkalaiset aktivistit osallistuivat Oxyn yhtiökokoukseen. Kokoukseen he pääsivät u'wia tukevien Sinsinawan dominikaanisten nunnien avulla, jotka olivat hankkineet Oxyn osakkeita. Elokuussa 1999 hallitus laajensi u'wien aluetta yli kaksinkertaiseksi. Tämä oli kuitenkin paljolti juridinen silmänkääntötemppu, sillä tämän jälkeen hallitus antoi Oxylle porausluvan juuri uuden alueen ulkopuolelta. Kuitenkin porausaluekin kuuluu u'wien perinteiseen kotimaahan. Noin 200 u´waa "valtasi" rauhallisesti joulukuussa 1999 alueen, jolla Oxy kaavailee aloittavansa öljynporauksen. Vuoden 2000 alussa alkoi kansainvälinen kampanja, jolla vedotaan Oxyn suurosakkaaseen sijoitusyhtiö Fidelity Investmentsiin, jotta se estäisi poraukset u´wien mailla. Painostuksen kohteeksi on joutunut myös USA:n presidenttiehdokas Al Gore, jolla on noin 500 000 dollarin edestä Oxyn osakkeita. Kolumbian väkivaltaisuudet ovat kiihtyneet menneillään olevista rauhanneuvotteluista huolimatta. Taistelut vasemmistosissien, maan asevoimien ja oikeistolaisten puolisotilaallisten joukkojen välillä ovat jatkuneet myös u'wien asuttamilla alueilla. Yhdysvaltain hallitus päätti alkuvuonna 2000 antaa Kolumbian asevoimille yli puolitoista miljardia dollaria ylimääräistä tukea huumeiden vastaista taistelua varten. Suuren osan tästä rahasta arvellaan kuitenkin menevän sissien vastaisen toiminnan rahoittamiseen ja kiihdyttävän siten sisällissotaa entisestään. Occidental-öljy-yhtiö on turvautunut myös asevoimiin saadakseen u'wien perinteisiä maita käyttöönsä. Armeija hääti 25.1.2000 kymmeniä u'wia Cedenosta ja siirsi heidät pakolla kuorma-autoilla ja helikoptereilla alueelta, jonne öljy-yhtiö suunnittelee rakentavansa Samoreen johtavan huoltotien. Öljynetsinnän alkamiseen reagoivat välittömästi myös vasemmistosissit. Kun armeija oli häätämässä viimeisiä u'wia ELN:n sissit tuhosivat Oxyn tienrakennuskalustoa. Kolumbian poliisi pyrki myös kovin ottein purkamaan u'wien pystyttämät tiesulut. Maaliskuussa ainakin 4000 maatyöläistä, opiskelijaa ja ammattiyhdistysaktiivia liittyi u´wien väkivallattomaan vastarintaan estämään öljy-yhtiön pääsyn alueelle. Lopulta Occidental onnistui 1.10.2000 siirtämään porauskaluston paikalle tuhansien sotilaiden suojaamana. U'wat olivat kuitenkin tällä välin löytäneet arkistoista Espanjan kuninkaan päätöksen vuodelta 1661, joka vahvistaa heidän oikeutensa alueeeseen ja myös sen maanalaisiin luonnonvaroihin.
|