Tulevia tapahtumia:
- Yhteisöjen tapaaminen Keuruun ekokylässä, 26.-28.11.

 

 

Menneitä tapahtumia ja niiden antia:

- Yhteisökylä III 29.-31.10.2004

- Työtapaaminen 29. - 31.7.2004

- Tulevaisuusverstas 7. - 9.5.2004

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHTEISÖVÄENTAPAAMINEN
- Keuruu 26.11.-28.11.

26.11. Perjantai
- Majoittuminen
- tutustumisrinki
- sauna

27.11. Launtai
- Yhteisökylähankkeen esittäytyminen: Suomenniemi, Kuopio, Livo
- Yhteisönettisivutyöpaja (uudistettujen Rihmastosivujen esittely ja työstö)
- Kiertokoulun henkiin puhallus
- Illalla / iltapäivällä Jouskan yhteisöteatteria
- sauna

28.11 Sunnuntai
Aamupäivällä jotain rankkaa seikkailua (mitä?)
Iltapäivällä SKEY:n kokous

Vaihtotori

Ilmoittautuminen suoraan Keuruulle p. 014-73 65 73.

Viikonlopun hinta (sis. ruoka, majoitus, ohjelma) lattiamajoituksella 40 euroa. Omat liinavaatteet mukaan.

 

SIVUN ALKUUN

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

III-YHTEISÖKYLÄTAPAAMINEN TEISKOSSA 29.-31.11.2004

Tapasimme noin 16 henkilön voimin Tampereen Teiskossa yhteisökylä
III-tapaamisessa. Saimme hyvin aikaan ja pääsimme konkretiaan. Tässä
jotain hajanaista infoa siitä mitä Teiskon tapaamisessa oli esillä.


Marika Lohi kertoi eri yritysmuotojen sopivuudesta yhteisökylien
hallintoon

- avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä vain muutamia osakkaita
yleensä; ei sovellu laajemman yhteisökylän yritysmuodoksi
- osuuskunta voi toimia sekä yhteisöllisesti että ei-yhteisöllisesti
- entä jos joku tulee ulkoapäin ja valtaa yhtiön tai osuuskunnan
o voi tapahtua silloin kuin yhteisö on eri syistä heikentynyt
kiinnostaa muita, kuvastaa että yhteisöllisyys ei ole voimissaan
o Osk:n tai yhtiön hallitus voi sääntöjen mukaan päättää jäsenistä
- ideat yhteisössä muuttuvat aina eri ihmisten mukana; se on
luonnollista, yritystoimintakin voi muuttua ihmisten mukana ja
yhtiömuoto sen mukana
- yhdistykset eivät voi tehdä bisnestä, mutta mahdollistaa
kulttuuritoiminnan, kyse myös siitä miten ihmiset mieltää eri
organisaation; AsOy ja KiintOy vain talon hallintaa varten
- yritysmuodot voivat olla osakkaina eri yhtiössä
- osuuskunnassa voi hankkia oman tulonsa, mutta pitää miettiä tarkkaan;
mm. haluaako yrittäjä tehdä yhteiseen pottin; on parempi pitää alusta
asti erillään omat rahansa vai tuodako rahaa yhteiseen pottiin;
kannattaa selkeästi määritellä milloin tehdään työtä omaan pottiin ja
milloin yhteiseen
- yritysmuodot voivat ostaa toisiltaan, yhteisökylän sisällä olevien
eri yritysmuotojen ja eri yhteisökylien kesken voidaan helposti ostaa
ja myydä
- osuuskunnan aputoiminimillä voi erillistää toiminnan koko
osuuskunnasta ja antaa tietyn kuvan, ei ole yritys vaan nimi
toiminnalle; verotus menee koko osuuskunnan mukaan
- koko osuuskuntaa verotetaan, joka toiminimelle voi olla oma
kustannuspaikka, kuitenkin osuuskunnasta voi ottaa tilikauden loppuun
mennessä kuluina tai palkkana, joten osuuskunnalla ei ole, eri
kustannuspaikoissa voidaan tehdä erilaiset päätökset että jollain
kustannuspaikalla otetaan tulot omaksi ja toisella jaetaan
- yritysmuodon valintaan liittyy myös mielikuvia: osakeyhtiö mielletään
kovan taloudelliseksi, osuuskunta enemmän eettiseksi yritykseksi
- rahojen sijoittamisen eri mahdollisuudet vaikuttaa valtaan, jos
haluaa eri valtasuhteita on Oy paras vaihtoehto, myös osk:ssa
mahdollista
- Oyssä ja ja Osk:ssa voi molemmissa ostaa tukiosakkeita/osuuksia ja
saada osinkoa/korkoa: onko eroja mielikuvassa?

OMISTAMINEN

- osakeyhtiö:
o voi olla A- ja B-sarjat, eri hyöty saatavana eri hinnalla
o yksinkertaisempi kuin osk
o julkisten tukien saaminen
o vaikea järjestää tasa-arvoiseksi
o ei voi myydä osaketta, ellei ole myyjää (osk:ssa voi lähteä noin
vain)
o pääoma rajattu, osakeantien antaminen on hallintoa vaativa

- osuuskunta
o pääoma ei ole rajattu, voi tulla koko ajan lisää
o jäsenosuus, lisäosuus, sijoitusosuus = apportti
o tasa-arvo, päätöksen teko voi puuroutua
o pienemmillä panoksilla voi tulla mukaan
o laajentuminen helppoa
o voi viedä helposti omaisuutensa pois
o imago eroaa osakeyhtiöstä
o joustavuus eri yritystoiminnan muutoksissa


MERKUR-PANKKI

- antaa lainaa ekologisille ja sosiaalisesti kestäville hankkeille,
joiden talous on kuitenkin realistinen ja vakuudet kunnossa
- tällä hetkellä n. 3,9% korko
- takauksia voineet olla takuupiiristä, osakkeista, henkilökohtaiset
vakuudet
lisätietoja www.merkurpankki.fi


TILOJEN KEHITTÄMINEN

Kaikki tutustutut tilat esiteltiin: Teiskossa Kaitapohjan tilaan
käytiin tutustumassa, Liisa esitteli Tikan tilan, Martti Kivisalon
tilan, Timo Livon tilan ja Anna Parkanossa olevan tilan.

Esaah esitteli tekemänsä excel-laskelman pohjalta kuinka paljon tulisi
kuukausittaisia kuluja eri lyhennysvauhdilla ja eri pääomilla.

Pienissä ryhmissä mietittiin yhteisökylittäin niiden tulevia askelia ja
visioitiin kyliä.

Livonsaari(Askainen):

- Livon tilaan sitoutuneita on tällä hetkellä noin 5 hlöä
- esikauppasopimus ollaan kirjoittamassa hyvin pian, sillä muuten
paikka menee kiinteistönvälittäjälle: varsinainen kauppasopimus
keväällä
- tulisi todennäköisesti Oy; myyntiin tulisi rakennusoikeuksisia
A-osakkeita ja tukitoimintaa varten B-osakkeita
- uudisrakennuksia on suunnitteilla peltojen laitamille etelärinteille,
melko lähekkäin. kaavoituksen takia rakentamiseen päästäisiin parin
vuoden sisällä, sillä aikaa tilalla voisi asua muutama henkilö
nykyisessä asuinrakennuksessa
- Livon yhteisökylästä tulisi maataloustuotantopainotteinen
- sikalasta voisi tulla erikoinen sikahostelli

Tikan tila (Suomenniemi):

- tilalla on käyty pariin otteeseen ja kunnanjohtaja on esitellyt; on
positiivisesti mukana ja paikallisissa on myös muita tukijoita,
lähimmät naapurit asettuneet vastahankaan ja levittäneet mm. perättömiä
huhuja
- kuntaa lähetetty kirje, missä kerrotaan kiinnostus tilaa kohtaan
- Tikan tila on tullut jo ajankohtaiseksi, koska kunnan tekninen
lautakunta on halunnut alkaa hakata metsää aivan rakennuksien vierestä
- vahvuutena paikan syrjäisyys ja rauhallisuus: lähellä on
kalliomaalauksia, luonnonsuojelualue tilan mailla
- olemassa olevaan rakennukseen voisi muuttaa aika pian ja sinne voisi
rakentaa yläkertaa lisää asuintilaa, lisäksi voisi rakentaa 5-10
uudisrakennusta
- tilalla voisi olla erikoistunutta viljelyä, siemenpankkitoimintaa
(Pohjoismaisen geenipankin ja Bertalan Galamboosin kanssa
yhteistyössä), luonto- ja elämysmatkailu
- metsän moninaiskäyttö; metsää myös käytetään omiin tarpeisiin
- mökkiläisille ja kuntalaisille suunnattu palveluosuuskunta/yritys;
lähtisi heti alussa käyntiin, kyläselvityksen avulla saadaan selville
- tulevaisuudessa elämys- ja luontomatkailu; myydään palveluja ja
jatkojalostusta
- 7 ihmistä (sijoittajaa) olisi hyvä, mutta vähemmälläkin päästään
alkuun, tällä hetkellä kovasti kiinnostuneita 2-3 henkilöä ja 2-4
epävarmempaa
- työosuuskunta + itsenäinen maatalousyrittäjä
- voimavarana, että on pieni kunta ja pieniä yrityksiä joiden kanssa
voisi liittoutua matkailutoiminnassa


Kivisalon tila (Kuopio, Riistavesi)

- Martti Miettinen olisi siirtämässä tilansa osuuskunnan omistukseen
jollain aikavälillä ja tulisi myös itse osakkaaksi
- olisi paikka minkä avulla voisi helpommin päästä omistamaan
kiinteistöä myös nuoret; negatiivinen laina
- tärkeä syy Martilla, että tila pysyisi kokonaisena ja järkevänä
kokonaisuutena
- Kivisalossa olisi kunnon kesät ja kunnon talvet, kuitenkin sen verran
etelässä, että kasvivalikoima olisi riittävä
- tilalla on mahdollista alkutuotannosta saada vain osa asujien
toimeentulosta,
- palveluita voisi tuottaa, erilaisia elämyksiä
- vesistömatkailumahdollisuus
- etuina: riittävän kaukana isosta keskuksesta, yhtenäinen, kaunis
paikka, tien päässä (ei läpikulkua), hieno rakennus/kset jo olemassa,
rantaa, kastelumahdollisuus, avaruuden tuntu, iso kalastusosuus (70
osuutta)
- mahdollisuudet: voisi levitä laajemmalle kylään, koska lopettavia
tiloja
- voisi tarjota hirvenmetsästyspalveluja ulkomaalaisille ym.
hirviseuran kanssa
- pitäisi olla puu- ja metalliverstas, tietotyöpaja, kirjasto
- ne jotka peltoa (n.17 ha) viljelee tuovat vain vähän tuottoa
yhteisöön, mutta varmistavat omavaraisuutta
- puun sahaus erikoispuuksi voisi olla mahdollista omien metsien
puista
- merkittävin tilan nykyinen omaisuus on puuomaisuus
- rakennusalan toimintaa voisi olla eri muodossa; esim. osuuskunta,
jossa erilaisia palveluita tarjolla
- omavaraisuus voisi olla yhteisön ”juttu”, ja osa porukasta tekisi
työtä vain yhteisölle ja saisi sitä vastaan majoituksen ja ruoan
- suurena tavoitteena olisi rahankierron vähentäminen
- tähtitorni vielä puuttuu
- Kuopion yo:n lääketieteelliseen kannattaisi ottaa yhteyttä
- nuorten ja vanhojen ihmisten elämän kohtaamispaikka, yksinäisiä
vanhuksia ja irrallisia nuoria myös yhteen
- omat (yhteis)asunnot vanhoille ja nuorille
- yhdyskuntasuunnittelun opiskelija Vesa ? Tampereen
ammattikorkeakoulusta tekee opinnäytetyönään Kivisalon yhteisökylälle
alustavan infrastruktuurisuunnitelman tulevan talven aikana (ekologinen
rakentaminen, ekotehokas yhdyskunta).



Tiedottaminen

- yhteisökylähanke on kattoprosessi, jonka sisällä on myös erillisiä
yhteisökyläprojekteja; toivottavaa olisi että konkreettisista kylistä
puhuttaisiin nimellä ”Tikan yhteisökylä”, ”Kivisalon yhteisökylä”,
”Livon yhteisökylä” jne.
- yhteisökylähanke ei pyri itse tiedottamaan, mutta
haastattelupyyntöihin pyritään vastaamaan; jos tulee erityistä
tiedotettavaa lähetetään tiedote
- yhteisökylähanke voisi olla jatkossa yhteisökylähautomo
- nettisivut pitäisi uudistaa, rihmaston ja Skeyn (tulevien) sivujen
kanssa mietittävä päällekkäisyyksien välttämistä ja sopivaa
yhdistämistä, tietokanta muuttajien ja yhteisöjen käyttöön melko
valmiina olemassa
- Hannes Tuohiniitty on arkistovastaava: kaikki hankkeeseen liittyvät
lehtijutut tai muut tallenteet pyydetään lähettämään hänelle
- Esa Aro-Heinilä on tiedotusvastaava ja lähettää edelleen muille
tiedoksi haastattelupyynnöt
- kaikilla yhteisöillä tulisi olla hyvät yhteydet niiden lähellä
oleviin tiedeyhteisöihin
- hankkeesta ollaan mahdollisesti tekemässä dokumentti ylellä
esitettäväksi. dokumentaristi Ville Grönroos on yhteydessä
käsikirjoituksen kirjoittamisesta piakkoin eri henkilöihin, joihin hän
tutustui Teiskossa
o 2-3 hlön kuvausryhmä
o ei opetuselokuva vaan tunnelmia
o riippumaton, koska julkisella rahoituksella
o yksilön kasvusta ja yhteisöllisyydestä
o TV:ssä 2006-2007
- Keuruulle valmistellaan esitys nettisivuyhteistyöstä

yhteisökylähankkeesta oikea hanke

- Liisa esitti, että haettaisiin hankerahoitusta toimintaan ja yhden
päätoimisen työntekijän palkkaamiseksi, että yhteisökylähanketta
voitaisiin paremmin edistää
- varmistaisi että esitetyt ideat eivät jää tekemättä, kun
vapaaehtoiset eivät ehdi
- taikasanoja: ”paikallistalous”, ”maaseudun ja kaupungin yhteys”,
”sukupolvien yhteistyö”, ”pienyrittäjyys maaseudulla”
- Hannes voi alkaa selvittämään asiaa, mm. ottamalla yhteyttä Tuomas
Perheentupaan Suomen kylätoimintayhdistyksessä
SIVUN ALKUUN

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työtapaaminen, Luvattulan käräjät 29.-31.7. oli melkoinen selätys; tehomuistona lauantaipäivän 12 tunnin kokous. Paikalla oli reilut 15 henkeä. Läsnä olleet jakanevat käsityksen, että kylänrakennusprosessi otti aimo askeleita. Viikonlopun aikana käytiin läpi Yhteisökylän periaatteita, päätettiin miten prosessi etenee ja jaettiin vastuuta.

 

Tässä siis Luvattulan lupaukset:

 

1. Keskeisenä tehtävänä oli tuottaa Yhteisökylän periaatteet –työpaperi.

Se on monelta kohdin luonnostasolla jo valmis. Työn alla ovat vielä teemakokonaisuudet:

*Ruoka, viljely, eläimet, metsä

Vastuu: Timo Aro-Heinilä timo.aro-heinila@helsinki.fi

Ryhmä: Johanna, Heikki, Lassi, Ville, Hanna, Anna

 

*Rakentaminen, kunnossapito, viihtyvyys

Vastuu: Juha Pulkkinen juissi67@jippii.fi

Ryhmä:  Johanna, Anna, Ville

 

*Hyvinvointi, henkisyys, ilo, uudet tulokkaat

Vastuu: Esa Aaltonen/span>

Ryhmä: Johanna, Heikki, Esaah

 

*Koulutus, tiedotus, vierailijat

Vastuu: Liisa Jääskeläinen liisa.jaaskelainen@oph.fi

Ryhmä: Harry, Hanna

 

*Talous, perushallinto, organisoituminen

Vastuu: Esa Aro-Heinilä esa.aro-heinila@mtt.fi

Ryhmä: Esaaa, Juha, Harry, Timo, Liisa

 

Kunkin ryhmän vastuuhenkilö huolehtii että luonnokset ryhmistä tulee lähetettyä Ville Korpelaiselle ville.s.korpelainen@helsinki.fi 15.8. mennessä. Ville kokoaa dokumentit ja pistää ne kaikille palautekierrokselle. Yhteisökylä periaatteet –dokumentti ilmestyy valmistuttuaan nettisivuille www.maanystavat.fi/maaseutu/yhteisokyla.htm

 

2. Yhteisökylän paikan löytäminen.

Tähän mennessä paikkaa on etsitty kahdella ilmoituksella Maaseudun tulevaisuudessa, ilmoituksella Voima-lehdessä, seuraamalla paikallislehtiä ja Helsingin sanomien ilmoittelua ja kirjeellä Suomen kylätoiminta ry:n paikalliskoordinaattoreille. Noin 10 paikkaa on käyty katsomassa. Potentiaalisia ovat maatila Livon saaressa ja Luvattulan luostarin lähiympäristö Sysmässä. Etsimistä kuitenkin jatketaan. Esa Aaltonen valittiin vetämään Yhteisökyläpaikkojen hakua.

 

Käytännön toimia:

*Liisa ilmoittaa Esa Aa:lle koska kylätoimintakoordinaattorit kokoontuvat ja Esa käy esittelemässä hanketta.

*Heikki selvittää perimättä jääneet maatilat ja konkurssiin menneet maatilat jostain rekisteristä

*Medioita käytetään monipuolisesti (julkisuus, nettisivut, ilmoitukset yms.)

 

3. Viestintä

Todettiin tarve viestintätyökalulle jossa sähköpostilistalla käyty keskustelu tallentuisi jollain hierarkialla johonkin websivuille. Ville Aho kehittelee joitain työkaluja käyttöömme. Muuten jatketaan olemassa olevan sp.listan järkevää käyttöä. Ville korpelainen hoitaa nettisivuja. Harry lupasi käydä sivujen sisältöä läpi.

 

4. Osakeyhtiön perustaminen

Yhteisökylän omistusmuotona osakeyhtiö sai kannatusta. Osuuskuntaakaan tosin ei pois suljettu. Omistusmuoto asioita selvitellään lisää. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on Yhteisökylän maaomaisuuden säätiöinti. Osakeantia aletaan valmistella. Näitä proseduureja selvittää Talous, perushallinto ja organisoituminen –ryhmä.

 

5. Seuraavan tapaamisen ajankohtaa, sisältöä tai muotoa ei sovittu. Voimat loppuivat.

 

 

SIVUN ALKUUN

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Yhteisökylä-tulevaisuusverstas

 

Aika     7.-9.5.2004

Paikka   Siuntio

 

Paikalla oli noin 30 henkeä visioimassa Yhteisökylän henkisiä ja fyysisiä puitteita. Lähes kaikki paikalla olijat kertoivat halustaan muuttaa ja asua kylässä joka toimisi yhteisönä. Keskeistä tuntui olevan juuri paikan kylämäisyys, jossa on riittävästi tilaa omalle elämälle mutta mahdollisuus vahvaan yhteisöelämään.

 

Tästä klikkaamalla saat tulevaisuusverstaassa laaditun muistion kokonaisuudessaan luettavaksesi (word -tiedosto [.doc] tai open office -tiedosto [.sxw])

 

SIVUN ALKUUN