Kestävän maanviljelyksen yrityshautomo

AIKA 28.6-2.7.2004

PAIKKA Eurajoki, Luomuveljesten maatila

Kestävän maanviljelyksen yrityshautomo -kurssi järjestetään Eurajoella, Maatalousyhtymä Luomuveljesten luomuvihannestilalla 28.6-2.7.2004. Viisipäiväisen kurssin jälkeen tilalle on mahdollista jäädä tekemään maatilan töitä muutamaksi päiväksi. Kurssi on suunnattu omavaraisesta, kestävästä ruoantuotannosta kiinnostuneille, omaa maataloutta suunnitteleville ihmisille, joilla on jo alan työkokemusta ja/tai koulutusta, mutta osallistua voi vähäisemmälläkin peretyneisyydellä.

Kurssilla tutustutaan ekologisesti, eettisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän maatalouden teoriaan, jota sovelletaan myös käytännön viljelytoimia tekemällä. Oppisisältöön kuuluu tutustuminen luonnonmukaisen maatalouden peruskysymyksiin, karjattomaan viljelyyn, viljelyn

liiketaloudelliseen suunnitteluun ja tilalla tapahtuvaan jatkojalostukseen. Oppiminen tapahtuu itsenäisesti oppimateriaaliin etukäteen tutustumalla, käymällä aiheita yhteisesti läpi ryhmäpalavereissa, työskentelemällä pienryhmissä (sisältää mm. tiedon etsintää puhelimitse ja internetissä), laatimalla oma maatilataloudellinen liikeideasuunnitelma, vihannes-, palkokasvi-, öljykasvi- ja yrttiviljelmiä hoitamalla sekä jatkojalosteita valmistamalla (ja maistelemalla). Olennaisena osana kurssin sisältöön kuuluu kestävän maanviljelykulttuurin kehittäminen ja kontaktien luomiseen samanhenkisesti ajattelevien jonkinlaista omaa viljelyä suunnittelevien

välille.

Suunniteltavan viljelyn markkinalähtöisyyden mittakaava voi vaihdella kurssille osallistujien henkilökohtaisista tavoitteista riippuen suuresti - aina pienimuotoisesta puutarhanhoidosta päätoimisen elannon antavaan suurtuotantoon ja yhteistyöyrityksiin. Osallistujille lähetettävä

ennakkokysely määrittää kurssin sisällöllisiä painopisteitä osallistujien toiveiden mukaisesti. Kurssi on mahdollista sisällyttää alan oppilaitosten opintoihin.

Majoitus tapahtuu joko tilan päärakennuksessa yhteismajoituksena, omissa teltoissa, puumajoissa tai korpimökillä kunkin henkilökohtaisen mieltymyksen mukaan. Kurssilla tarjottava ruoka on monipuolista, ei eläinperäistä, tilalla tuotettua tai muuten kestävien periaatteiden mukaan melko tarkasti hankittua ruokaa.

Kurssin järjestää Maan ystävien maaseutukampanja. Osallistujilta kerättävällä kurssimaksulla katetaan ruoka- ja majoituskuluja, mutta maksun voi hoitaa myös tekemällä töitä tilalla kurssin jälkeen. Kurssimaksu on vapaaehtoinen. Kouluttajien palkkioihin haetaan avustusta ViSiOlta.

Kurssin vetäjänä toimii sosiaalipsykologi Timo Aro-Heinilä. Lisäksi opetukseen osallistuu agronomi Esa Aro-Heinilä. Timo Aro-Heinilä on perehtynyt maatalousyrittäjyyteen Helsingin Kauppakorkeakoulun pienyrityskurssilla, sekä opiskelemalla mm. osuustoimintaa ja luonnonmukaista maataloutta Helsingin Yliopistossa. Esa Aro-Heinilä on lukenut mm. ympäristöekonomiaa, agroekologiaa ja luonnonmukaista maataloutta Helsingin Yliopistolla ja työskentelee nykyään MTT:n tutkijana. Maatalousyrittäjinä veljekset toimivat nyt kuudetta kesää

yhdessä.

Kurssilla käsiteltävät asiat:

- Kasvuolosuhteet ja maan hoitaminen

- Viljelytekniikat ja koneistus vihannesten ja peltokasvien viljelyyn

- Tuotekehitys: kokeilevaa ruuanlaittoa mm. härkäpavuista, lupiineista ja

hampunsiemenistä; pakkausten suunnittelua

- Maatalousyrityksen raha-asiat: investoinnit, maataloustuet, kannattavuus

- Markkinointi ja verkostoituminen

- Internetin merkitys maanviljelijän tietolähteenä

Ohjelmarunko (liitteessä on tarkempi ohjelma):

- Heräämistoimet, esim. raukea nuokkuminen, Chi Kung, meditaatio, venyttely, ulkoilu, aamiaisen laitto, siivous tms. henkilökohtaisen mieltymyksen mukaan.

7.00 Aamiainen

8.00 Päivän suunnittelukokous.

8.30 Keskustellen käytävä oppitunti päivän teemasta

10.00 teetauko

10.30 Puutarhan hoitoa, peltotyötä, elintarvikkeiden jatkojalostukseen

perehtymistä, ruuan laittoa

14.00 Ravitseva lounas

15.00 Ryhmätyötä (osalla ruoan laitto)

16.30 Yhteenvetopalaveri

17.00 - virkistäytymistä: syöpöttelyä, taloustöitä, saunomista, seurustelua,

toiveiden mukaan ohjelmaa.

Kurssilla käytettävä oppimateriaali:

Aro-Heinilä, T. (2004). Maataloutta kaupungikoille - opas maanviljelijäksi aikovalle. Julkaisematon käsikirjoitus, lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse tai tarvittaessa paperiversiona. Maksu vapaaehtoinen.

Leskinen, M., Pöytäniemi E., Väisänen, H-M. (1999). Luomuelintarvikkeiden jatkojalostus. Mikkeli : Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Tilattavissa ilmaiseksi Mikkelin luomuopintoyksiköstä Kaarina Parkkiselta 044 590 6835.

Muuta erittäin hyödyllistä oheisluettavaa, jonka hankkimista suosittelemme vihannesviljelijöiksi aikoville:

Voipio, I. (2001). Vihannekset: lajit, viljely ja sato. Helsinki: Puutarhaliitto. 351 s, 37,80 euroa. Puutarhaliiton jäsenjärjestöjen jäsenille, opiskelijoille, ja opettajille - 40 %. Tilattavissa internetistä

osoitteesta: URL: http://www.puutarhaliitto.fi/julkaisu.html.

Rajala, J. (2004). Luonnonmukainen maatalous. Uudistettu painos. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli: Helsingin yliopisto. Tilattavissa Mikkelin luomuopintoyksiköstä Sirpa Hämäläiseltä p. 015 202 3376. Hinta 40 eur.

Schepel, I. (1990). Luomun koneet ja laitteet. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli: Helsingin yliopisto. Tilattavissa Mikkelin luomuopintoyksiköstä Sirpa Hämäläiseltä p. 015 202 3376. Hinta 31 eur.

Muuta kirjallisuutta esim. Maaseutukeskusten liitosta. Ks. URL:

http://www.maaseutukeskus.fi/julkaisut/index.html (mm. ”Laajentavien tilojen

haasteet”) ja Puutarhaliitosta URL: http://www.puutarhaliitto.fi/julkaisu.html.

Kurssille ilmoittautuminen:

Kurssi on avoin kaikille kiinnostuneille, mutta sinne voidaan ottaa korkeintaan 8 osallistujaa. Hakemuksessa on hyvä mainita kokemus maatalouteen ja luomuun liittyen, sekä omat viljelylliset tavoitteet. Kurssille hyväksymisen perusteena on motivaatio sitoutua kestävän ruokajärjestelmän edistämiseen ja kehittämiseen. Myös alan opinnot ja käytännön kokemus katsotaan eduksi. Vapaamuotoiset hakemukset osoitetaan mielellään alustavan liikeidean kanssa Timo Aro-Heinilälle:

timo.aro-heinila@helsinki.fi tai postitse Saarentie 233, 27150 Lapijoki. Lisätietoja voi tiedustella Timolta numerosta 050 5700 491.

Kurssipaikan esittely

Uusi-Maijalan tilalla toimiva Maatalousyhtymä Luomuveljekset on luonnonmukaisen tuotannon valvonnassa ja toinen 5 vuoden sopimuskausi alkaa tänä vuonna. Kehitämme puutarhakasveille kasviperäiseen lannoitukseen perustuvaa viljelyjärjestelmää ja siihen liittyvää konetekniikkaa.

Kolmisen vuotta sitten päätimme erikoistua valkosipulin tuotantoon. Valkosipulin tuotanto on riskialtista puuhaa ja pinta-alan lisääminen on siemenvalkosipulin kalleuden ja huonon saatavuuden takia vaikeaa, suurimman osan sadosta mennessä maahan seuraavan vuoden istukkaaksi. Tänä vuonna tuotamme valkosipulia vajaa hehtaarin alalla. Laskelmiemme mukaan yksi päätoiminen viljelijä tarvitsee noin 1-1,5 hehtaaria valkosipulia vuodessa saadakseen yhteiskunnassamme normaaliksi katsotun toimeentulon. Tilan 8 hehtaarin pellot riittävät juuri sopivasti tähän tarkoitukseen ja pinta-alaa jää myös harrasteisemmalle puuhastelulle härkäpapujen, linssien,

soijapapujen, lupiinien ja öljyhampun viljelyn, tunnettuuden ja viljelytekniikan kehittämisen parissa sekä vihannesten tuottamiseen omaksi (ja kavereiden) tarpeiksi.

Kasvatamme tänä kesänä noin 100 eri lajia tai lajiketta valkuais- ja öljykasveja (mm. härkäpavut, herneet, lupiinit, öljyhamppu), vihanneksia (mm. sipulikasvit, juurekset, kaalit, kurkut jne.), perunoita (mm. Idole, Blue congo), yrttejä (mm. basilika, laventeli, korianteri, tähtianis, jne.), kukkasiakin (mm. punahattu, hunajakukka, kehäkukka, neidonkieli, jne.). Viljaa ei enää pelloilla kasva. Syynä viljan viljelyn lopettamiseen on sen kannattamattomuus pienillä pinta-aloilla ja

toisaalta luomuviljan alentunut hinta ja epävarma markkinatilanne. Toinen syy on se, että keskitymme valkosipuliin rahakasvina ja yritämme tehdä sen mielellään kokonaan kasvisperäisesti, eli tarvitsemme runsaasti apilanurmea viherlannoituksen riittävyyden takaamiseksi. Tänä kesänä meillä kasvaa kuitenkin vertailulohkolla valkosipulia, joka on lannoitettu kananlannalla.

Loppujen lopuksi näemme vastuullisimpana viljelytapana pidättäytyä tilan ulkopuolisista (energiaa tuhlaavalla tavalla tuotetuista) tuotantopanoksista (kemialliset lannoitteet) ja turvautua biologiseen typensidontaan ja monipuoliseen viljelykiertoon. Energian säästön lisäksi apilanurmien ja

muiden syväjuuristen typensitojakasvien pitäminen viljelykierrossa parantaa maan biologista aktiivisuutta, kuohkeuttaa maan rakennetta ja nostaa humuspitoisuutta. Maailman nälkäongelmiin näemme ratkaisuna siirtymisen ruokavalioon, jossa on enemmän kasviksia ja vähemmän tuotantotavoiltaan tehottomia eläinperäisiä aineita. Eläimethän käyttävät vain pienen osan

ravintonsa energiasta kehonsa kasvattamiseen tai eritteidensä tuottamiseen, pääosan mennessä liikkumiseen, ruumiin lämmittämiseen ja ulosteisiin. Haluamme siis ruokkia ihmisiä, emme niinkään eläimiä.

Aika näyttää, miten nämä idealistiset pyrkimykset kestävät ”kovan” maailman. Toistaiseksi meno jatkuu entisellään - eli valkosipulin viljelyala kasvaa, viljely monipuolistuu ja tilalla oleilee yhä enemmän hymyileviä ihmisiä tekemässä työtä, nauttimassa maaseudun rauhasta ja monimuotoisena

kukoistavasta luonnosta.

Luomuveljekset, Timo ja Esa Aro-Heinilä