Maan varjo
Petri Laine, jaettu 3. sija vuonna 2003
Mariko imeskeli tikkukaramellia ja loikoili selällään nurmikolla. Maapallo kellui suoraan hänen yläpuolellaan, valkoiset pilvenhattarat verhosivat osia pian yöhön vajoavasta Afrikan mantereesta ja sitä ympäröivistä meristä. Planeetta oli ylösalaisin siihen nähden, miten se esitettiin kartoissa, mutta Mariko ei vaivautunut vaihtamaan asentoa. Suojakupolin tukirakenteet viipaloivat maiseman suikaleisiin - kuinka upea näky olisikaan ollut, jos olisi voinut luoda illuusion vapaasta leijumisesta ja mikään ei olisi estänyt näköalaa Maahan.
Mariko suojasi silmiään häikäisevältä auringolta, joka paistoi suoraan kupolin läpi, ennen kuin heidän kaupunkinsa vajoaisi 45 minuutiksi Maan varjoon. Vastakkaisessa suunnassa hän näki kastaleen mustaa avaruutta. Massiiviset, kaksikymmentä kilometriä halkaisijaltaan olevat kiekot kiersivät planeettaa tasaisessa ketjussa pohja käännettynä poispäin planeetasta, jotta ne voisivat suojautua kuumuutta vastaan. Valonsäteet heijastuivat metropolien kupoleista kuin läsihelmistä.
|
