Suomalaiset kansalaisjärjestöt: Kööpenhaminan ihme on mahdollinen
Tiedote
Greenpeace, Kehys ry, Kirkon Ulkomaanapu, Luonto-Liitto, Natur och Miljö,
Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen YK-liiton koordinoima
Kansalaisten maailmannäyttämö ja WWF
15.12.2009 klo 8.30
Suomalaiset kansalaisjärjestöt: Kööpenhaminan ihme on mahdollinen
Suomalaisten kansalaisjärjestöjen mielestä Kööpenhaminan kokouksessa on
ensimmäisen viikon aikana onnistuttu luomaan käyttökelpoinen sopimuspohja,
jonka avulla on mahdollista edetä neuvotteluissa. Nyt on ministereiden ja
valtiopäämiesten tehtävä täydentää sopimusluonnosta kunnianhimoisilla
luvuilla ja muokata se laillisesti sitovaan muotoon.
"Laillisesti sitovalla sopimuksella on varmistettava globaalien päästöjen
kääntyminen laskuun vuoteen 2015 mennessä ja maapallon keskilämpötilan
nousun rajoittaminen mahdollisimman paljon alle kahden asteen," summaa WWF:n
ilmastoasiantuntija Salka Orivuori.
Kööpenhaminassa on kyse lukemattomien ihmisten eloonjäämisestä. "Saarivaltio
Tuvalun edustaja murtui kyyneliin viime perjantaina neuvotteluissa, ja
satatuhatta ihmistä eri puolilta maailmaa kerääntyi Kööpenhaminaan
lauantaina vaatimaan kunnollista ilmastosopimusta," kuvailee Suomen
Luonnonsuojeluliiton Maria Nuutinen. "Laajapohjaisen kannustuksen on
näyttävä prosessissa. Kööpenhaminan ihme on mahdollinen."
Järjestöt kannustavat suomalaisia ja eurooppalaisia päättäjiä näyttämään
ministeritason neuvotteluissa vahvaa poliittista tahtoa nostamalla
päästövähennysvelvoitettaan ilmastotieteen mukaisesti. "Minimitasona on 40
%:n päästövähennykset verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2020 mennessä.
EU:n on myös tehtävä tästä tavoitteesta läpinäkyvämpi: on estettävä ns.
kuumaa ilman ja metsien hiilinielujen käyttäminen siten, että
päästövähennystavoitteen todellinen vaikutus kutistuu," Meri Pukarinen Maan
ystävistä sanoo.
"Suomelle erityisen tärkeässä metsäkysymyksessä ei pidä hämärtää nielujen
laskentaa, vaan tulee muistaa maailmanlaajuinen kokonaiskuva.
Päästövähennyksistä ei pidä yrittää pyristellä pois - ne ovat ainoa
todellinen keino muuttaa katastrofaalista suuntaa," Leo Stranius
Luonto-Liitosta sanoo. "On muistettava tärkeysjärjestys: tässä puolustetaan
ihmiskunnan tulevaisuutta, ei Suomen metsäteollisuutta."
"Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat jo nyt liian suuri taakka kehitysmaille.
EU:n tarjous vuosittaisesta 2,4 miljardin euron lyhyen aikavälin
ilmastorahoituksesta on summana merkittävä, mutta se on valitettavasti
suureksi osaksi vanhojen apusitoumusten uudelleen paketoimista. Rahoituksen
pitäisi tulla nykyisten kehitysrahoitussitoumusten (0,7 % BKTL:stä)
lisäksi," muistuttaa Katri Suomi Kirkon Ulkomaanavusta.
"Vaikka lähivuosien ilmastorahoitus on tärkeää, sen ei pitäisi viedä
huomiota kehitysmaiden pitkän ajan rahoitustarpeilta. Kööpenhaminassa on
päätettävä molemmista. EU:n tulee sitoutua turvaamaan kehitysmaille
julkisista varoista vähintään 35 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2020
mennessä," lisää Kehys ry:n Rilli Lappalainen.
"Kaikkein tehokkainta olisi hyödyntää jo hiottu Kioton sopimus laillisesti
sitovan sopimuksen päivitettynä pohjana, sekä lisätä siihen uusi
Kööpenhaminan pöytäkirja," muistuttaa Simo Kyllönen Greenpeacesta.
Hiilikuutiotempaus klo 10-12 havainnollistaa päästömääriä
Teollisuusmaiden on historiallisen vastuunsa ja korkeiden päästöjensä vuoksi
sitouduttava 40 prosentin päästövähennyksiin, ennen kuin ne voivat
edellyttää kehitysmaita mukaan talkoisiin. Järjestöjen eri maiden
päästötasoja havainnollistava hiilikuutiotempaus järjestetään Kolmen Sepän
aukiolla tänään klo 10-12. Paikalla ovat Yhdysvaltain jättiläismäinen
päästökuutio, Kiinan keskikokoinen ja Mosambikin pikkuruinen päästökuutio.
Tempaus tarjoaa kuvitusta vapaasti käytettäväksi. Valokuvia saatavilla klo
13.00 alkaen osoitteessa
http://www.flickr.com/photos/polttavakysymys/sets/72157622869717303/
Lisätietoja:
Salka Orivuori, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi, +358 40 180 9497
Leo Stranius, pääsihteeri, Luonto-Liitto, +358 40 754 7371
Maria Nuutinen, ilmastovastaava, Suomen luonnonsuojeluliitto, +358 50 596
6924
Meri Pukarinen, Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori, Maan ystävät,
+358 50 329 3479
Simo Kyllönen, ilmastovastaava, Greenpeace, +358 40 197 2620
Katri Suomi, ilmastonmuutosasiantuntija, Kirkon Ulkomaanapu, +358 50 326
3487
Bernt Nordman, toiminnanjohtaja, Natur och Miljö +358 45 2700313
Rilli Lappalainen, pääsihteeri, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys
Kehys ry, +358 50 56 13 456
Jenni Kauppila, Suomen YK-liiton koordinoima Kansalaisten maailmannäyttämö,
+358 50 522 6241
